Olen käyttänyt invatakseja useita vuosia, mutta aina vaan vuodesta toiseen kohdalle osuu näitä kuskeja, joilla ei ole hajuakaan pyörätuolin asianmukaisesta kiinnittämisestä autoon ajon ajaksi. Miksi näin?

Ratkaisuksi suosittelen oheisten virallisten ohjeiden ottamista paperikopiona mukaan  tuleville jännittäville invataksimatkoille. 

Tieliikennelain 88 c §:n mukaan invataksin kuljettajan on huolehdittava siitä, että kuljetettavat matkustavat asianmukaisia turvalaitteita käyttäen ja että pyörätuolit on asianmukaisesti kiinnitetty ajoneuvoon matkan ajaksi. Kaikissa invatakseissa on tyyppihyväksyntävaatimusten perusteella oltava myös (riittävät) turvalaitteet pyörätuolien ja matkustajien kiinnittämiseen.

Pyörätuolin kiinnitysjärjestelmän vaatimukset määritellään standardissa SFS 5912. Lisätietoja saa Suomen Standardisoimisliitosta, PL 116 (Maistraatinportti 2), 00241 Helsinki, puh. (09) 149 9331, www.sfs.fi.

EU - direktiivi 2001/85/EY sisältää vastaavanlaiset vaatimukset kiinnitykseen linja-autoissa.

 http://www.sfs.fi/ajankohtaista/tiedotteet/20060626124748.html

Pyörätuolin kiinnittämiselle ajoneuvoon vaatimukset
Vammaisten turvallisuus liikenteessä paranee merkittävästi Suomen Standardisoimisliiton vahvistaman uuden standardin SFS 5912 myötä. Siinä on vaatimukset pyörätuolia käyttävän matkustajan kiinnittämisestä ajoneuvoon.
Standardin mukaan pyörätuoli tulee kiinnittää tuolin rungosta ajoneuvoon. Jos pyörätuoli kiinnitetään ajoneuvoon hihnoilla, on kiinnityshihnoja oltava neljä – kaksi eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Pyörätuoli ei saa normaaleissa ajo-olosuhteissa liikkua eteen- tai taaksepäin eikä siirtyä paikaltaan. Yhden henkilön tulee voida hätätilanteessa vapauttaa pyörätuoli kiinnityksistä 60 sekunnissa. Lisäksi kiinnitysjärjestelmää tulee voida käyttää ilman työkaluja.
Pyörätuolille tarkoitetun oviaukon on oltava vähintään 1,45 metrin korkuinen ja vähintään 0,9 metrin levyinen. Itse pyörätuolipaikan on oltava vähintään 0,7 metriä leveä ja vähintään 110 senttiä pitkä. Lattian pinnan tulee olla tasainen, ja kallistuma voi olla korkeintaan yhden prosentin.
Pyörätuolissa istuva matkustaja kiinnitetään pyörätuoliin ensisijaisesti kolmipisteturvavyöllä. Pyörätuolin kiinnitysjärjestelmän ja matkustajan turvavöiden on oltava erillisiä, mutta niiden kiinnityspisteet ajoneuvossa voivat olla yhteisiä.
Pyörätuolin huolimattomasta kiinnittämisestä ajoneuvoon on tänä vuonna maassamme aiheutunut jo kaksi kuolemantapausta. Viimeksi Vantaalla kesäkuun puolivälissä mies loukkasi päänsä ja kuoli, kun vaillinaisesti inva-autoon kiinnitetty pyörätuoli kaatui ajon aikana taaksepäin.
Standardia on tarkoitus käyttää vaatimuksena sopimuksissa, jotka koskevat kuntien tilaamia henkilökuljetuksia, kuten palveluliikennettä sekä sopimuksissa, jotka koskevat Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain mukaisia kuljetuksia sekä sairaanhoitopiirien henkilökuljetuksia. Standardi on myös tarkoitus saattaa invataksien turvallisuutta koskevaksi pakolliseksi vaatimukseksi.
Standardia laatineen työryhmän puheenjohtajana oli neuvotteleva virkamies Irja Vesanen-Nikitin, liikenne- ja viestintäministeriöstä. Siinä olivat edustettuna myös Yleinen Teollisuusliitto YTL, Respecta Oy, Suomen palvelutaksit ry, Kynnys ry, Suomen Taksiliitto ry, Rego Autodesign Oy, Jonasson Oy, VR Oy Henkilöliikenne, Ajoneuvohallintakeskus ja Linja-autoliitto.
Standardi koskee henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja. EU:n direktiivi 2001/85/EY sisältää vastaavankaltaiset vaatimukset pyörätuolin ja siinä istuvan matkustajan kiinnittämiseksi linja-autoon.
Standardin laadinnasta on vastannut Yleinen Teollisuusliitto YTL. Sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, puh. (09) 149 9331 (vaihde).

Vaikeavammaisena olen käynyt aiemmin vuosittain kelan kustantamassa lääkinnällisessä laitoskuntoutuksessa Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa.

Lähiaikoina minä ja muutkin vaikeavammaiset olemme saaneet kelalta toistuvasti kielteisiä kuntoutuspäätöksiä.

Kelan hiljainen kuntoutustoiminnan suunnanvaihto näkyy selvästi kelan tilastoissa. Myös useat kuntoutuslaitokset ovat joutuneet vähentämään henkilökuntaa lääkinnällisten kuntoutusten vähentyessä.

Mielestäni nyt olisi aika käydä julkinen keskustelu siitä, mitä kelalta todella tahdotaan. Vaikeavammaisten kuntouttamatta jättäminen johtaa kunnon romahtamisen myötä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tahdommeko rampauttaa itsenäisesti asuvista vaikeavammaisista kunnan hoidokkeja?

Yhdistely kuluttaa enemmän kuin tuo säästöjä.

Hesarin juttu HKL:n suunnittelemista korvauksista

VR jo antaakin rahallisia korvauksia, kun joukkoliikenne myöhästelee.

Myös HKL suunnittelee myöhästyneiden kyytien rahallista korvaamista.

Milloin joku alkaisi suunnitella rahallisia korvauksia vammaiskyytien myöhästelystä kyytijärjestelyjen todellisille kärsijöille? Vammaisille itselleen?

Ihmiskoe elävillä olennoilla jatkuu.  Vuonna 2001 alkanut  vammaisten kuljetuspalvelujen  sotkeminen  jatkuu  uusilla  kuvioilla.  Invataksikyytien järjestelykeskus on ollut  Iisalmessa, mutta päätettiin jatkuvien ongelmien takia siirtää Helsinkiin Palmian hoidettavaksi. Eipä tainut auttaa sekään. Uusi väkisin tekemällä tehty järjestelmä ei vaan toimi. Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eli vanhukset ja vammaiset joutuvat kärsimään nahoissaan näiden eri kokeilujen vaikutukset. Olisikohan aika palata vanhaan systeemiin?