Vammaiskuljetusten puutteista ei peritty korvauksia

Julkaistu: 27.3.2006 00:21

Helsingin sosiaalivirasto ei ole perinyt korvauksia vammaiskuljetusten myöhästymisistä tai ajamatta jääneistä kyydeistä, vaikka sopimuksessa on määrätty tarkat sanktiot. Vammaismatkojen hankintasopimuksen mukaan korvausvelvollisia olisivat sekä operaattori TDC Song että liikennöitsijät.

Vammaisjärjestöistä kerrotaan, että edelleen palvelut tökkivät ja kuljetukset myöhästelevät.

Helsingin Invalidien Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen sanoo, että taksia kotiin tilattaessa palvelu toimii jo hyvin, samoin puhelinpalvelu, mutta suurin ongelma on paluukyydin järjestäminen.

"Ihmiset eivät luota siihen, että pääsevät takaisin kotiin." Simola-Nikkanen kertoo, että kyydin odottaminen kaupungilla voi kestää jopa 40 minuuttia, jos sitä ei ole ennalta tilattu.

Kuljetusyrittäjät haukkuvat TDC Songin käytössä olevaa järjestelmää. Järjestelmän pitäisi yhdistellä tilatut matkat ja välittää tilaukset autoihin.

Ensisijaisesti tilaukset menevät operaattorin suorassa ohjauksessa oleviin 60:een palveluautoon, joihin on asennettu uudet päätelaitteet. Kuljettajia on arvosteltu siitä, etteivät he osaa kuitata tilattavia matkoja. Yrittäjien mukaan kuljettajat kyllä osaisivat käyttää niitä, jos laitteet vain toimisivat.

Helsingin sosiaalivirasto testasi ja hyväksyi TDC Songin järjestelmän syksyllä.

TDC Song on maksanut sosiaalivirastolle 500 000 euron vakuuden saatavien kattamiseksi. Sopimuksessa on mainittu lukuisia kuljetusten toimitustarkkuuteen liittyviä sanktioita, joita kaupunki voisi periä operaattorilta ja liikennöitsijöiltä.

Sopimuksen mukaan sosiaalivirastolla on oikeus periä korvausta portaittain sitä enemmän, mitä enemmän kyyti myöhästyy.

Projektijohtaja Jarmo Räihä sosiaalivirastosta sanoo, että vuoden alussa on ollut niin paljon erilaisia ongelmia, että sanktioiden langettaminen myöhästelyistä olisi ollut järjetöntä.

Puhelinpalvelun laatu TDC Songilla on Räihän mukaan nyt erittäin hyvä, odotusaika on keskimäärin 16 sekuntia. Sanktion pitäisi langeta, jos jonotusaika ylittää kaksi minuuttia. Räihän mukaan joku yksittäinen puhelu on saattanut kestää yli kaksi minuuttia, mutta niistä ei ole peritty korvauksia.

"Sanktioiden perimisessä pitää olla malttia", Räihä sanoo. "Ainoa missä ollaan vedetty tiukkaa linjaa, on kalustovaatimukset." Räihä sanoo, että sellaisesta turvallisuusongelmasta kuin pyörätuolin kiinnittämättä jättämisestä on sanktioitu.

Apulaiskaupunginlakimies Harry Åhlgren puolustaa Räihän lailla sosiaaliviraston menettelyä. "Käynnistysvaihe edellyttää joustavoittamista. Sopimuksiin liittyvissä neuvotteluissa on katsottu, että näissä olosuhteissa ei sanktioita langeteta", Åhlgren sanoo.

Åhlgrenin mukaan olosuhteet ovat niin oleellisesti muuttuneet sopimuksen tekemisestä, että on kohtuullista jättää sanktiot perimättä.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) on myös kiinnittänyt asiaan huomiota.

Hän on pyytänyt sosiaalijohtaja Aulikki Kananojalta selvitystä, miksi sanktioita ei ole käytetty. Saatuaan vastauksen hän päättää, ottaako asian esille lautakunnassa.